Kotimaiset

Remppa vai muutto Suomi alkaa 8. syyskuuta – tässä ovat ohjelman muutoskohteet!

Nelosen suosittu Remppa vai muutto Suomi palaa ruutuihin syyskuussa, ja kymmenen perhettä on jälleen suurten valintojen edessä. Jäävätkö perheet juuri heidän tarpeidensa mukaan remontoituun vanhaan kotiin, vai onko muutto kokonaan uuteen asuntoon sittenkin houkuttelevampi vaihtoehto?

Maailmalla valtavan suosion saavuttaneen Remppa vai muutto -sarjan (Love It or List It) jokaisessa jaksossa yksi perhe pääsee toteuttamaan kotiunelmiaan. Nykyinen koti ei enää palvele muuttuneita tarpeita, joten se päivitetään lattiasta kattoon vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita. Samalla perheelle esitellään kolme upeaa ja houkuttelevaa ehdotusta uudeksi kodiksi. 

Kiinteistönvälittäjä, LKV, KTM Anne Ramsay ja sisustusarkkitehti Marko Paananen kisaavat jälleen leikkimielisesti keskenään yrittäessään löytää täydellisen ratkaisun, joka täyttäisi perheen kaikki toiveet ja sopisi heidän asettamaansa budjettiin.

Jaksojen lopussa perheille esitellään heidän toiveidensa mukainen ja uudistettu koti. Perheet valitsevat, jäävätkö he asumaan nykyiseen kotiinsa vai laittavatko sen myyntiin ja mahdollisesti muuttavat yhteen heille esitellyistä uusista kohteista. Edessä onkin enää suuri kysymys: remppa vai muutto?

Remppa vai muutto Suomi toteutetaan yhteistyössä Bo LKV:n, Vepsäläisen ja Nordean kanssa.

Remppa vai muutto Suomi alkaa Nelosella ja Ruudussa 8. syyskuuta klo 20.

Remppa vai muutto Suomi -ohjelman kohteet:
 

Petra ja Tuomas

Petran ja Tuomaksen viisihenkinen pienlapsiperhe asuu isossa omakotitalossa Raisiossa. Pohjaratkaisussa on kuitenkin jotain vialla, sillä 240 neliöön mahtuu vain yksi suihku, kolme makuuhuonetta ja valtava määrä hukkaneliöitä. 

Markon tulisi löytää paljon harrastavan ja vuorotyötä tekevän perheen tarpeisiin ratkaisu, joka palvelisi niin tulevia teinivuosia kuin mahdollisia ostajiakin. Ensimmäisenä listalla on kuitenkin yksi lisämakuuhuone, sillä perheen kuopus nukkuu tällä hetkellä vaatehuoneessa. Myös hikisten lätkäkamojen, märkien ulkovaatteiden ja leluvuorien sijoittelussa on omat haasteensa. Nykyisessä varastohuoneessa sijaitsee nimittäin Petran kotitoimisto, jossa saa nauttia vieressä olevan lasten harrastehuoneen iloisesta äänimaailmasta päivittäin. Petra on valmis muuttoon, mikäli Marko ei saa alakerran neliöitä uuteen uskoon.

Tuomaksen mielestä koti palvelee nykyistä elämäntilannetta mainiosti, sillä sijainti on suojaisa ja yksityisyys mahdollistaa moninaiset tarpeet. Mikäli kuitenkin Anne pystyy löytämään modernimman kodin, jossa on tilaa temmeltää, on Tuomas valmis harkitsemaan muuttoa. Remppaleirissä hän tosin on yksin, sillä lapset ovat päättäneet nostaa Annen muuttobudjettia säästöpossun sisällön verran, jotta uusi koti löytyisi.

Sara ja Niklas

Sara ja Niklas ovat kahden pienen lapsen vanhemmat, jotka taiteilevat epäkäytännöllisen kodin lisäksi arkisten haasteiden, kuten päiväkodin, luottamustoimien, etätöiden ja harrastusten välillä. Lattia on täynnä leluja, nurkat muuttolaatikoita ja vehreällä takapihalla virtaa Tuonelanjoki.

Kapea, katakombiksi nimetty eteinen palvelee yhtä henkilöä kerrallaan, ja höyryjä voi päästellä vihahuoneeksi kutsutussa vessassa. Märät kuravaatteet roikkuvatkin Saran haaveileman kuivauskaapin sijaan milloin missäkin.
 
Perspektiiviä Espoon Latokasken ahtaaseen paritaloarkeen on vuoden sisällä tarjoillut diplomaatin urasta haaveilevan Saran työkomennukset Berliiniin, missä kaikki on avarampaa, korkeampaa ja käytännöllisempää. Niklaksen mielestä Suomen-kodissa on potentiaalia, mutta erilaiset hätäratkaisut eivät ole saaneet Saraa vakuuttumaan. Siksi pari onkin päätynyt muuttamaan parin vuoden välein, koska se on Saran mielestä yksinkertaisesti helpompaa kuin remppaaminen. Näin ollen ongelma on syytä antaa ammattilaisten ratkaistavaksi.

Toivelista on pitkä ja budjetti rajallinen, joten Markon haasteena on ratkaista sokkeloisen ja lapsilukkoja täynnä olevan paritalon eteisen, keittiön ja olohuoneen pohjaratkaisu lapsiperheelle toimivaksi. Anne puolestaan pyrkii löytämään uuden, tilavamman kodin perheen tukiverkostojen, työpaikkojen ja metsän läheisyydestä.

Sanna ja Tomi

Diplomi-insinööripariskunta Sanna ja Tomi asuvat Espoon Nöykkiössä isossa omakotitalossa kolmen lapsensa kanssa. Viisihenkinen perhe on aktiivinen tiimi, joka tekee asiat yhdessä. Erityistä intoa perhe osoittaa lukuisten yhteisten harrastusten ja saunomisen lisäksi ruoanlaittoon, ja viikoittainen makumatka keskittyy aina uuden maan ruokakulttuuriin.

Koska talo on täynnä toimintaa, eteinen on harrastevälineiden, ulkovaatteiden ja käyttämättömien tavaroiden sulatusuuni, ja keittiössä on varauduttu vähintään kuukauden tarpeisiin hamstrattujen ruokatarpeiden ansiosta. Kodinhoitohuoneessa puolestaan ovat pesukone, vaatevarasto, työtila ja kierrätyspiste. Toimimattoman pohjaratkaisun lisäksi päänvaivaa aiheuttaa myös tiensä päässä oleva märkätila, jonka kammottava vihreä amme toimii lähinnä varastona, vuotava pyyhkeenlämmitin on korjattu jugurttipurkilla ja lauteista menee istumalla läpi.

Ongelmakohtia riittää, mutta Tomin mielessä kaikkeen löytyy ratkaisu jos toinenkin viimeistään sitten, kun ammattilainen on asialla ja budjetti on tarpeeksi realistinen. 120 000 eurolla Markon tulisi saada ratkaistuksi perheen haasteet erityisesti keittiön, kodinhoitohuoneen ja märkätilojen osalta. Budjetti on suuri, mutta niin on työmääräkin.

Sanna on puolestaan saanut tarpeekseen kodin toimimattomuudesta ja insinöörimiehensä ”nerokkaista” ja loputtomista ideoista, joista toteutukseen asti on päässyt vain rättipatterin vuotoa estävä jugurttipurkki. Sanna onkin valmis muuttamaan, sillä työt tehdään nykyään etänä, ja kauempaa samalla muuttobudjetilla voisi saada parempaa ja enemmän. Etenkin toive Keski-Suomeen suuntaamisesta ja 750 000 euron budjetti saavat Annen hymyilemään.

Terhi-Marie ja Petteri

Terhi-Marien ja Petterin Lohjan Nummenkylässä sijaitsevassa hirsitalossa on yli 300 neliötä, mutta ne tuntuvat olevan väärissä paikoissa. Kotiin tasaisin väliajoin syntyvät pentueet nostavat perheen
koirien lukumäärän usein neljästä jopa kymmeneen, ja pentuaitaus valtaa kodinhoitohuoneeksi tarkoitetun tilan. Suurperheen pyykkihuollolle ei siis ole paikkaa, eikä kylppäriin siirretyn pesukoneen täyttämisestä koskaan selvitä kuivin sukin. Myös 90-luvulta olevat märkätilat ovat muutenkin tiensä päässä, ja hirsilinnan ylläpitokulut ovat muutenkin korkeat.
 
Päävastuun koira-arjen pyörittämisestä kantava Terhi-Marie onkin alkanut helliä ajatusta nykytarpeet täyttävästä, pienemmästä ja kustannustehokkaammasta kodista järven rannalla, ja hän on täysin valmis muuttamaan. Aikanaan koirien koulutustarkoitukseen talon hankkinut Petteri sitä vastoin on varma, että haasteet saadaan ratkaistua energiatehokkaammalla ajattelulla ja neliöiden uusjaolla. Markon ratkaistavana onkin useampi pulma, sillä työmäärässä ja budjetissa painaa suuren neliömäärän lisäksi myös paine saada asumiskustannuksia alemmaksi. Saman ongelman kanssa painii myös Anne, sillä budjetti ja toiveet sijainnista ja rantatontista eivät tunnu kohtaavan millään.

Tia ja Philip

Tia ja Philip asuvat kerrostalokaksiossa Helsingin Munkkivuoressa. Sijainti on kolmekymppiselle parille täydellinen, sillä he ovat tavanneet toisensa ikkunasta näkyvässä Ranskalaisessa koulussa.
Asumista ja arkea varjostaa kuitenkin epäkäytännöllisen pohjaratkaisun lisäksi melu, jonka vuoksi Tia on valmis muuttamaan.

Kaksiossa on kahdelle aikuiselle ja kahdelle kissalle neliöitä riittämiin, mutta koska Tia ja Philip molemmat tekevät töitä kotona, on kodin ja työpaikan ero häilyvä ja tunnelma rauhaton. Konsulttina työskentelvän Philipin tehdessä töitä aikavyöhykkeiden välillä usein myöhään yöhön, on Tian yrittäjänä vaikea keskittyä, rentoutua saati kutsua ketään kylään. Matkailua, ruoanlaittoa ja viinejä harrastava pari kutsuisikin mielellään ystäviä illalliselle, mutta ahdas olohuone-keittiöratkaisu ja jonotusperiaatteella toimiva eteinen eivät tee kutsusta kovinkaan houkuttelevaa.

Tian toiveiden mukaisesti Marko saakin ratkaistavakseen, miten kaksioon saadaan kaksi rauhallista työtilaa ja avokeittiö, joka mahdollistaa yhteiset kokkailuhetket. Intohimoisesti HIFK:ta kannattava Philip suostuisi muuttamaan, mikäli Anne onnistuu löytämään asunnon, jossa olisi selkeästi kaksi työtilaa, avokeittiö ja hiljaisuutta, jota nykyisestä kodista ei löydy.

Janne ja Maarit

Maaritin ja Jannen paritalokoti Helsingin Puistolassa hakee uutta muotoaan lasten lennettyä pesästä. Nyt heidän olisi mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja ottaa kodin neliöt käyttöön kahdelle liikuntaa ja ruoanlaittoa harrastavalle aikuiselle.

Harrastusvälineitä ja kodinkoneita on nimittäin niin paljon, että ne ovat vallanneet varaston lisäksi myös kodinhoitohuoneen.

Mietelauseita ja muistoja täynnä oleva koti on Pohjanmaalta kotoisin olevalle Jannelle mieleinen. Remonttiin viisaasti sijoittamalla asunnon arvokin nousisi. Hän kuitenkin suostuisi muuttamaan Maaritin haaveiden mukaisesti lähemmäs kaupungin keskustaa, mikäli asuntoon saadaan pellimuuri ja merinäköala. Annetulla 550 000 euron muuttobudjetilla Annella tosin on haasteita löytää toiveet täyttävä koti ilman että joko sijainnista tai neliötoiveista joudutaan karsimaan.

Maarit sen sijaan suostuisi jäämään nykyiseen, mikäli päivittäin hermoja raastava keittiön ahtaus ja kodinhoitotilojen toimimattomuus saataisiin ratkaistua. Markon tulisi taikoa alakertaan toimiva ja harmoninen kokonaisuus, joka palvelee niin kodinhoitoa, rentoutumista, ruoanlaittoharrastusta sekä kahden aikuisen tarpeita.

Pirjo ja Seppo

Pirjo ja Seppo asuvat iltatähtensä Jeren kanssa Espoon Lippajärvellä sijaitsevassa 80-luvulla rakennetussa rivitalohuoneistossa. Kaikki päätökset pesukoneen ja kuivausrummun sijaintia myöten ovat olleet kompromisseja, ja asian ratkaisemiseksi tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa.

Pirjo näkee nykyisessä kodissa paljon hyvää, vaikka yhteistä näkemystä kodin järjestämisestä ei ole koko asumisaikana vielä löydetty. Uimarannan läheisyys, muunneltava pohja ja Marko Paananen ovat kortit, jotka Pirjo aikoo pelata jäämisen puolesta. Markon tehtävänä onkin laittaa asunnon märkätilat, säilytystilat ja kodinhoito uusiksi 70 000 euron remppabudjetin turvin ja saada myös Seppo näkemään kodin potentiaalin portaissa kuivumassa olevista pyykeistä huolimatta.

Suomen Kirka Fan Clubin vetäjänä toimiva Seppo on tyytyväinen siellä, missä on paikka myös rakkaalle Kirka-aarteita sisältävälle kaapille. Seppo haaveileekin asuvansa kodissa, jossa olisi kaapin paikan lisäksi sauna ja oma piha sekä palvelut olisivat kävelymatkan päässä. Sijainnin määrittää pitkälti se, missä jäähallissa on paras tunnelma; eniten kannatusta saa Oulu, missä perheen Kärpät-fanit tuntevat olonsa kotoisaksi. Kun muuttoalueeksi kelpaa jäähallimittarilla lähes koko Suomi, on Annella monta ässää hihassaan.

Lotta ja Severi

Lotta ja Severi ovat maajoukkuesuunnistajia. Huipputasolla urheillessa koko elämä pyörii harjoittelun ympärillä, ja jatkuvasti meneillään onkin joko treeni, leiri tai kilpailut sekä niihin valmistautuminen tai niistä palautuminen. Tähän tarkoitukseen pariskunnalta löytyy Tampereen Kalevasta kerrostalokolmio, jotka kutsutaan myös huoltokeskukseksi.

Kolmekymppinen pari on valtavan elämänmuutoksen edessä, sillä tulossa on perheenlisäystä. Vauvan odotus ja pesänrakennusvietti ovat saaneet Lotan näkemään ympäristönsä uusin silmin – kodin tunnelmaa ei huoltokeskuksesta löydy hakemallakaan. Pesukone on keittiössä ja pyykkitelineitä kaikissa muissa huoneissa. Jo nyt kaksikon pyykkihuolto on keskiverron suurperheen tasolla, ja tilanne eskaloituu välittömästi, kun vauva syntyy. Lotta ei näe muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa, ellei Marko löydä ratkaisua siihen, miten huoltokeskuksesta saataisiin koti taikomalla tilaa pyykkihuollolle ja tulevalle perheenjäsenelle ilman huoltoketjun katkeamista.

Severi ei näe tilanteessa ongelmaa. Hän suostuu harkitsemaan muuttoa ainoastaan, mikäli pesukoneessa on aina tilaa ja Anne onnistuu löytämään uuden asunnon samalta seudulta lähipalveluiden ja metsäisten harjoitusmaastojen kupeesta. Saunakaan ei olisi huono lisä, sillä se toimii mainiosti vaikkapa märkien vaatteiden kuivauspaikkana.

Jenna ja John

Jennan ja Johnin nelihenkinen perhe asuuu 80-luvun modernia dramatiikkaa henkivässä omakotitalossa Lohjan keskustassa. Kun työt vievät Johnia ympäri maailmaa, on Jennan kontolle jäänyt arjen pyörittäminen lapsista hevosiin. Sen haasteet ovat moninaiset ja ratkaisut perheen ulottumattomissa. 

Asunnon vaatehuolto alkaa alakerran vessasta ja jatkuu kylppärin sekä työhuoneen kautta yläkerran vierashuoneeseen ja sieltä milloin mihinkin. Vaatteiden määrä suhteessa säilytystiloihin onkin todellinen ongelma, joka ei ole ratkennut edes tuulikaappiin rakennetulla kenkäovella. Jenna ei pääse kaaosta karkuun edes päivisin, sillä hän työskentelee kotona. Työpisteen rauhaton sijainti pyykkivuoren vieressä muistuttaa jatkuvasti siitä, mikä työpäivän päätteeksi jälleen kodinhoidon parissa odottaa.
 
Muuton toivelistalla on luksusta tarjoava uusi koti joko kerrostalon kattohuoneiston tai järvenrantatalon muodossa. Annen haasteena on sijainnin lisäksi budjetti, joka ei päätä huimaa. Rempan valintaa voidaan edes teoreettisesti harkita, mikäli Marko saa loihdittua 100 000 euron budjetilla kotiin toimivan vaatehuollon lisäksi näyttävän spa-osaston, jossa voi rentoutua. Johnilla on paljon pelissä, sillä kyseessä on miehen lapsuudenkoti. Nyt onkin viimeinen tilaisuus saada kaikki kuntoon, sillä taloon on panostettu isolla rahalla jo moneen kertaan.

Joni ja Anette

Anette ja Joni ostivat ja remontoivat Helsingin Pakilasta täydellisen rivitalokodin kahdelle, mutta pian perheeseen syntyi kaksi lasta ja pari sai heittää hyvästit säilytystilalle, omalle rauhalle ja siisteydelle.

Vaikka pikkulapsiarki onkin antoisaa, olisi täydellistä, jos kodista löytyisi paikka, johon vetäytyä tekemään töitä tai katsomaan vaikkapa korista. Ullakolta sitä tosin löytyisi useampi kymmenen neliötä, mutta se on osin kylmä, portaat ovat jyrkät ja tila on lattiasta kattoon täynnä tavaraa. Anette on varma, että koti palvelee lasten kasvaessa perhettä aina vain huonommin, joten Annen avulla tähtäimessä onkin uusi koti, jossa kaikki toiveet olisi valmiiksi täytetty ilman stressiä tulevista remonteista.

Joni puolestaan kokee, että vastaus ongelmiin löytyy ottamalla ullakon neliöt asuinkäyttöön ja luoda sinne aikuisten pakopaikka. Markon avulla toiveet omasta rauhasta, lisätilasta ja säilytyskaaoksen taltuttamisesta ovat ratkaistavissa, eikä idylliseltä alueelta tarvitse lähteä minnekään. Näiden toiveiden toteutuessa myös Anette olisi valmis jäämään.

Ohjelman sivulle
Katso Ruudussa
Remppa vai muutto Suomi