Amazing Race Suomi 2023 ja lentojen ympäristövaikutukset

Amazing Race on maailman suurin seikkailuohjelma, jonka rantautuminen Suomeen on nostanut esiin myös huolen matkailun aiheuttamista päästöistä ilmastolle. Monien rakastamassa formaatissa on usein matkustettu pitkiä matkoja ympäri maapalloa, ja tuo mielikuva on asettanut oletuksia myös tulevan ohjelman ympärille. Tässä tietopaketissa vastaamme kysymyksiin ja kerromme tavoista, joilla Nelonen Media ja Sanoma optimoivat ja kompensoivat Amazing Race Suomi -ohjelman lentopäästöjä.

Kuinka paljon Amazing Race Suomi -ohjelmassa lennetään? 

Yhteensä Amazing Race Suomi -ohjelman kullekin finalistikilpailijalle, eli koko reitin kulkeneille osallistujille kertyi 3,5 viikkoa kestäneiden kuvausten aikana noin 26 000 lentokilometriä per henkilö. Lentomäärä vastaa noin kahta meno-paluulentoa Helsingistä New Yorkiin. 
Formaatin mukaisesti jokaisessa jaksossa kisasta putoaa yksi pari, joka joutuu välittömästi kotimatkalle, eivätkä he näin ollen kulje ohjelman koko kisareittiä loppuun. Osallistujien lentomäärät ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin monissa Euroopan ulkopuolella kuvatuissa kotimaisissa realityissa. 

Lentoliikenne tuottaa EU:ssa noin kolme prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Koska ratkaisut alan päästövähennyksien edistämiseksi ovat toistaiseksi rajallisia, lentämisen rajoittaminen on ensisijainen keino vähentää näitä päästöjä. Ohjelmassa edetään sekä lentäen että maateitse, ja reitti on suunniteltu siten, että lentäminen on pystytty minimoimaan ja osassa kohteista eteneminen on mahdollista myös muuten kuin lentäen. Kun päästöjä on syntynyt, voidaan niistä kantaa vastuu kompensoimalla päästöt. 
Sanoma teki keväällä 2023 jo tuotantoa suunniteltaessa päätöksen kompensoida ohjelmasta syntyneet lentopäästöt kuvausten päätyttyä ja lopullisten lentokilometrien vahvistuttua.

Miten Amazing Race -lentojen päästöt on laskettu? Kuinka kattavasti päästöt on huomioitu?

Nelonen Media on laskenut yhdessä tuotantoyhtiö Moskito Televisionin kanssa ohjelman lentopäästöt sisältäen koko tuotantoryhmän ja osallistujien lennot koko tuotannon ja myös ohjelman valmistelun ajalta. 
Yhteensä lentopäästöjä syntyi 385 tonnia hiilidioksidiekvivalentteja, joka vastaa noin 38 suomalaisen keskimääräistä vuotuista hiilijalanjälkeä. Päästöt on laskettu parhaiden käytäntöjen mukaan huomioiden polttoaineen hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muun maussa ns. säteilypakote, joka kuvaa sitä, että todellisuudessa lentoliikenteen päästöt korkealla ilmakehässä lämmittävät ilmastoa arviolta 2–3 kertaa enemmän kuin maan pinnan lähellä syntyvät päästöt. Käytännössä laskenta on tehty laskien lentojen lähtö- ja päätepaikkakunnan avulla lennon pituus kilometreinä ja kertomalla se mahdollisimman kattavalla päästökertoimella, joka huomioi myös esimerkiksi koneen täyttöasteen, matkustusluokan ja keskimääräisen matkustajamäärän. Laskennassa on huomioitu lennonaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi lentokoneiden valmistukseen, polttoaineiden jalostukseen ja kuljetukseen sekä lentoasemien infrastruktuuriin liittyvät päästöt. Lentojen hiilijalanjälkilaskenta noudattaa GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardin ohjeistusta.

Kompensoidaanko Amazing Race -matkustuspäästöt? Miten?

Kyllä, kaikki Amazing Race lentomatkat on kompensoitu luotettavan kompensointikumppanin avulla. Päästökompensoinnilla tarkoitetaan päästövähennysyksiköiden hankkimista ja mitätöimistä päästövähennyksiä aikaansaavista projekteista. Kompensointia valmistellessa lentojen päästöt on ensin arvioitu mahdollisimman kattavasti ja sitten varmistettu, kuten yllä on kuvattu. Kompensointiprojektin valinnassa on varmistettu, että se on lisäinen (projektia ei olisi olemassa ilman hiilikrediitin muodostamaa tuloa ja projekti ylittää isäntämaan ilmastotavoitteet) ja että projekti ei sisällä kaksoislaskentaa (kaksi tahoa ei hyödynnä samaa projektia), se on pysyvä (hiilinielu tai varasto on olemassa mahdollisimman pitkään) ja luotettava (kompensaatio on laskettu mahdollisimman realistisesti). Edellytämme myös, että kompensointikohde ei vaikuta negatiivisesti sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen tai esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen. Sanoma käyttää kompensoinnissa kansainvälisten standardien mukaisia projekteja (Gold Standard, Verra), jotka noudattavat kansainvälisen päästökompensaatiotoimijoiden järjestön ICROA kriteerejä. Edellä mainittujen kriteerien täyttymisen lisäksi kompensoinnissa on tehty niin sanottua ylikompensaatiota eli ostettu päästövähennysyksiköitä 1,5 kertaa aiheutettuja päästöjä enemmän. Tämä toimenpide on tehty, jotta voidaan varautua kompensaatioprojekteihin tällä hetkellä sisältyviin epävarmuuksiin liittyen esimerkiksi lisäisyyteen, kaksoislaskentaan, hiilivuotoon tai pysyvyyteen. 

Lentopäästöjä voi kompensoida myös ostamalla esimerkiksi biopolttoainetta, mutta koska sarjassa käytettiin useita lentoyhtiöitä, sen kohdentaminen olisi ollut vaikeaa.

Millaisia Amazing Racen yhteydessä käytetyt kompensointiprojektit ovat?

Sanoma kompensoi lentopäästöt tukemalla kompensointiprojektia Indonesiassa, Borneon saarella. Rimba Raya Biodiversity Reserve -projekti edistää hiilensidontaa ja Indonesian päästöjen vähentämistä suojelemalla 64 000 hehtaaria trooppista ja monimuotoista rämemetsää. Hiilensidonnan rinnalla alue on yksi äärimmäisen uhanalaisen Borneon orangin suojelualueista. Alueen uhkana oli sen muuttaminen palmuöljyn tuotantokäyttöön, mutta Rimba Raya Biodiversity Reserve -projektin kautta tämä hiilinielu on pystytty pelastamaan. Lisätietoja projektista löytyy Verran sivuilta: https://registry.verra.org/app/projectDetail/VCS/674 

Nojaako Sanoman ilmastostrategia pelkkiin kompensaatioprojekteihin? Aikooko Sanoma tehdä laajamittaisempaa kompensointia muun toimintansa osalta?

Sanomalla on tieteeseen perustuvat Science Based Targets -aloitteen ja Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen mukaiset päästövähennystavoitteet. Käytännössä Sanoman tavoitteena on 38 %:n vähennys oman toiminnan Scope 1- ja 2 -päästöissä sekä arvoketjun Scope 3 -päästöissä vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2021 vertailuvuoteen. Teemme paljon työtä päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi vuonna 2022 pystyimme vähentämään arvoketjumme Scope 3 -päästöjä jo 8 % verrattuna vuoteen 2021. Olemme myös puolittaneet oman toimintamme Scope 1 suorat ja Scope 2 epäsuorat päästöt viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti kompensoimme vuonna 2030 sellaiset päästöt, joita emme pysty kokonaan poistamaan – kompensointia tällaisten päästöjen osalta tehdään jo matkan varrella ja Amazing Raceen liittyvien päästöjen kompensointi on siitä hyvä esimerkki.

Lisätietoja Sanoman vastuullisuustyöstä osoitteessa Sanoma.com/vastuullisuus.